Käsityksemme siitä maailmasta, jossa elämme, ovat vaillinaisia, keskeneräisiä ja joskus harhaisia. Eteenpäin meneminen – edistyminen ja sivistyminen – perustuu päättäväiseen pyrkimykseen ymmärtää todellisuus sellaisena kuin se on. Tehtävä ei ole helppo. Edelleen on tuhansia ihmisiä, joiden mukaan maa on muodoltaan litteä eikä pyöreä. Maan pyöreä muoto on kuitenkin tosiasia. Sen toteennäyttäminen on mahdollista monilla eri tavoilla.
Vielä muutamia vuosisatoja sitten toisten ihmisten omistamista pidettiin normaalina asiana. Vapauden ajateltiin kuuluvan vain joillekin ihmisille. Sittemmin ymmärrettiin, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton arvo pelkästään ihmiseksi syntymisen perusteella. Orjuus kyseenalaistettiin. Jos nykypäivän Suomessa paljastuu koti, jossa pidetään orjia, kavahdamme asiaa. Tämä osoittaa sen, että myös käsityksemme oikeasta ja väärästä muuttuvat.
Sivistyminen on sitä, että koetellaan erilaisten maailmantulkintojen pitävyyttä ja hylätään harhaisiksi osoittautuvat selitykset. Tiede tarjoaa hyvän tavan selittää maailmaa sellaisena kuin se on, sillä tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluu jatkuva kyseenalaistaminen ja tehtyjen tulkintojen tarkistaminen.
Entistä pitävämpien maailmantulkintojen tekeminen edellyttää jatkuvasti uudistuvaa ajattelua ja käyttäytymistä. Nykyaikana perinteiset jakolinjat murtuvat. Kansallisvaltioiden rajat ylittyvät internetin tuomien mahdollisuuksien avulla ilman rajamuodollisuuksia ja oman elämän vaikutusten piiri ulottuu globaalin talouden seurauksena itsestä kauas sekä elolliseen että elottomaan osaan maailmaa. Inhimillisen ja ei-inhimillisen todellisuuden rajan ylittymisen tiedostaminen on oleellista kun elämää eletään yhden planeetan väistämättömissä rajoissa.
Kaiken elämän perusta on kalliossa, maaperässä, ilmassa ja vedessä – sekä planeettamme ulkopuolisessa resurssissa, auringonvalossa. Elämän perustan säilyminen vakaana riippuu ihmisestä enemmän kuin koskaan aikaisemmin planeettamme tunnetun historian aikana. Homo sapiens -lajin voima on kasvanut ennennäkemättömiin mittasuhteisiin massakuluttamisen, yksilökeskeistyneiden elämäntapojen ja väestön määrän lisääntymisen vuoksi. Siksi nykyajan kansalaisuudessa korostuu planetaarinen ajattelu ja suhtautuminen.
Inhimilliseen, muuhun elolliseen ja myös elottomaan todellisuuteen kietoutuva planetaarinen kansalaisuus ilmenee kokonaisvaltaisena huolenpitona siitä todellisuudesta, jonka osaksi oma elämä asettuu. Siksi planetaarisen kansalaisen sivistymisen mittana on järjen, tunteen ja moraalisen mielikuvittelun aikaansaama kokonaisvaltaisesti vastuullinen tapa olla maailmassa. Maailmassa olemisen tapojen jatkuva uudistuminen on oleellista tulevaisuuden toivon lisäämiseksi.