Uuden ajan oppimiskulttuurille on tyypillistä se, että oppimista tapahtuu yhä enemmän luokkien ja oppilaitosten ulkopuolella. Järjestäytymättömästä epämuodollisesta oppimisesta tulee valtavirtaa. Opettajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että oppijan sisäisen motivaation merkitys lisääntyy. Sisäistä motivaatiota kannattelemaan tarvitaan kannustava, tosiaikainen ja monisuuntainen palautevirta, joka varmistaa epäjärjestyneen oppimisen hyödyntämisen oppimista rikastavana voimavarana.
Korkeakoulussa oppimisen perimmäiseksi tarkoitukseksi on riittänyt, että opiskelija työllistyy nopeasti ja pärjää loistavasti työmarkkinoilla. Maapallon rajallisuus tuo uuden haasteen oppimiselle. Nyt tarvitaan sellaista osaamista, jonka turvin muutetaan yhteiskuntaa ihmisen arvokkuutta vaalivaan suuntaan luonnon asettamissa rajoissa. Muutoin ihmiskunnalla ei ole tulevaisuuden toivoa.
Perinteinen kilpailuajattelu edustaa vanhanaikaista siiloutunutta maailmaa. Asiat ja ilmiöt limittyvät yhteiskunnan eri sektoreilla. Systeemiajattelun avulla aikaisemmin erillisiksi mielletyt asiat osataan yhdistää toisiinsa. Yhteisen tiedonrakentamisen merkitys voimistuu. Myös jaettua asiantuntijuutta tarvitaan entistä enemmän. Arvostetuimpia työelämätaitoja ovat metataitomaiset vuorovaikutustaidot, yhteistyökyky, analyyttinen ajattelu ja luova ongelmanratkaisu.
Uuden ajan oppimiskulttuuri haastaa vanhaa kilpailullisuuteen perustuvaa ajattelua. Nyt onnistuja on se, joka saa muut ylittämään itsensä. Tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi. Samalla kokemus oman elämän merkityksellisyydestä ja nyt-hetken täyteydestä parantuu. Avartuminen itsekkäiden pyrkimysten siilosta avarammalle lisää omaa ja toisten oppimista. Uuden ajan oppimiskulttuuriin on sisäänrakennettuna seuraavia ominaisuuksia:
- Se kannustaa opiskelijaa vertaisvuorovaikutukseen, joka on tutkitusti kustannustehokkain tapa parantaa oppimistuloksia.
- Se kannustaa opiskelijaa jakamaan osaamistaan ja auttamaan muita, sillä tutkimusten mukaan tietyn asian opettaminen toiselle edistää omaa oppimista parhaiten
- Se haastaa opiskelijaa itsereflektioon, jolloin on mahdollista siirtää huomiota opettajasta oppimiseen ja säädellä omaa motivaatiota ja oppimisen tyylejä dynaamisesti oppimisen maksimoimiseksi.
Kaikkein edistyneimmät koulutusorganisaatiot hyödyntävät erilaisten ihmisten mahdollisimman täyttä potentiaalia. Ihmisen voimavarojen entistä parempi käyttöönotto edellyttää ihmisten luokittelusta luopumista. Me ihmiset olemme niin moninaisia, että jokainen sinun tai minun persoonallisuuden määrittely-yritys on vajaa, epätäydellinen ja siten latistava. Itseasiassa määrittely-yritykset kaventavat määrittelijän itsensä käsitystä maailmasta ja pitävät häntä oman ajattelunsa kapea-alaisuuden vankilassa. Persoonallisuuden määrittelystä luovuttaessa on mahdollista saavuttaa totutusta poikkeava tulkinta ympäröivästä todellisuudesta. Tämä avartuminen vapauttaa luovuuden ja synnyttää uutta. Se myös vaalii jaksamista ja hyviä oppimistuloksia.
Kokonaisvaltaista oppimiseen ja koulutusorganisaatioon liittyvää muutosta erityisesti ammattikorkeakoulukontekstissa havainnollistaa seuraava taulukko.