200-vuotisen teollisen aikakauden ideana on ollut hyvinvoinnin tavoittelu uusiutumattomien luonnonvarojen laajamittaisen hyödyntämisen avulla. Uusiutumatonta ei tule lisää. Tämä asettaa eettisen haasteen suhteessa tuleviin sukupolviin. Mielenkiintoinen eettinen haaste muodostuu myös siitä, että tavallisten arkisten hyödykkeidemme metallit louhitaan olosuhteissa, jotka eivät ole vertailukelpoisia maailman parhaiden kaivosten kanssa. Mistä esimerkiksi tulevat kännykkäni 30 [...]

58 maailman maata tuottaa 90 prosenttisesti energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt. Käytännössä päästöt syntyvät fossiilisten energianlähteiden käytöstä. Climate Change Performance Index (CCPI) vertailee eniten päästöjä synnyttäviä maita keskenään. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 37 eli vähän huonommin kuin Algeria, mutta juuri ja juuri paremmin kuin Etelä-Afrikka ja Ukraina. Parhaiten tässä vertailussa pärjää Ruotsi. [...]

Suomalainen tapa tavoitella hyvää elämää on huomattavan materiakeskeistä: (a) Suomalaisen elämäntavan materiaali-intensiivisyys on maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta)(b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat)(c) Suomen ekologinen jalanjälki asukasta kohden on maailman 11. suurin (Ruotsin 13. ja Norjan 24. suurin)(d) Suomi sijoittuu fossiilisten energianlähteiden päästöjen [...]

Ekososiaalinen perspektiivi edellyttää ymmärrystä ihmisestä, ymmärrystä luonnosta sekä ymmärrystä oikeasta ja väärästä. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi tarvitsemme ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tavoittelevia sivistyneitä kansalaisia, jotka ajattelevat kriittisesti, pohtivat koko maailmaan vaikuttavia kysymyksiä monipuolisen informaation perusteella, [...]

Ensisijaisena globaalina haasteena ei enää ole väestönkasvu. Sen huippu oli 1960-luvun lopulla, jolloin väestö kasvoi 2,1 prosenttia vuodessa. Vuonna 2000 väestökasvun nopeus oli enää 1,35 prosenttia. Väestön määrä vakiintunee 9–10 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Se on paljon, mutta ei mahdoton määrä planeetallemme.Sen sijaan kulutusmyönteisyys ja materian määrän varaan rakentuva [...]

Kehityssitoutuneisuusindeksi (Commitment to Development Index, CDI) asettaa maailman 27 vaurainta valtiota paremmuusjärjestykseen sen perusteella,  kuinka sitoutuneita ne ovat köyhiä maita hyödyttävään politiikkaan. Näissä köyhissä maissa asuu 5,5 miljardia ihmistä. Suomen sijoitus on 7/27. Jos Suomi haluaisi sijoittua paremmin, tulisi meidän raportin mukaan kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:(a)  Suomi ei ole allekirjoittanut [...]

Earth is in the midst of a mass extinction of life. 150-200 species of plant, insect, bird and mammal become extinct every day.The normal rate of extinction is one species every 2 days. This mass extinction is due to humankind's unsustainable methods of production and consumption.Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and human well-being: Synthesis. Washington DC: [...]

Nykyajan sivistynyt ihminen ei voi loppujen lopuksi tavoitella vähempää kuin sitä, että hyvässä elämässä tarvittavaa riittäisi tarpeeksi kaikille ja ikuisesti. Se on paljon, mutta riittääkö vähemmän?Oikeudenmukaisuuden perusdilemma on enemmistön oikeutuksessa toimia niin, että siitä seuraa haittaa vähemmistölle. Nykyajan haasteissa asia kärjistyy, sillä vähemmistön toiminta tuottaa yhä useammin haittaa enemmistölle yhteisiä [...]

Aristoteleen, Platonin ja Sokrateen sokea piste oli orjuus. Mikä on meidän aikamme sokea piste? OECD arvioi, että kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa  yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Tutkimusevidenssi osoittaa, että esimerkiksi Euroopan 10 000 suurimman tehtaan ja energiantuotantolaitoksen tuottamat ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2009 jokaista eurooppalaista kansalaista kohden [...]

United Nations launched Sustainable Development Solutions Network in September. 10 working groups will be composed of leading scientists and practitioners from academia, civil society, and business. They will be solution-oriented with the goal being to spur governments and the public toward practical solutions to the greatest challenges of sustainable development [...]

Energiansäästö on pohjimmiltaan oireenhoitoa, jolloin uhkana on, että ainoastaan oireeseen keskittymällä itse sairaus jää huomiotta. Oireet on hyvä saada poistettua, mutta vielä oleellisempaa on hoitaa itse sairaus.Elinkaarianalyysin perusteella on osoitettavissa, että sähköauto saastuttaa enemmän kuin tavallinen jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla. Itse sairaus on tapamme tuottaa energiaa. Planeetallamme tuotettu [...]

Vallitsevat tavat tavoitella hyvinvointia eivät kiinnitä riittävästi huomiota sen maailman laatuun, joka on jäämässä lapsillemme ja lastenlapsillemme. Tulevaisuuden toivoa vie ekologinen huoli, eli elämää kannattelevien ekosysteemeiden elinvoimaisuuden heikentyminen. Toinen huoli on luonteeltaan sosiaalinen, eli ihmisten väliseen reiluuteen ja oikeudenmukaisuuteen viittaava huoli. Näistä huolista muodostuu yhdessä ekososiaalisen transformaation tarve, jossa johtoajatuksena [...]

In a sustainable world "resource regeneration is at least as great as resource depletion. It’s a world where emissions are no greater than the ability of the planet to absorb and process those emissions. Of course it’s a world where the population is stable or maybe even decreasing; where prices [...]

Ilmavirtauksien energiaa olisi mahdollista hyödyntää nelikertaisesti maailman tämän hetkisen energian tarpeen verran tuulivoimaloita mantereille ja rannikoille rakentamalla. Jos ilmavirtauksien energiaa otettaisiin talteen pilvien korkeudelta, olisi kapasiteetti laajennettavissa 100-kertaisesti kattamaan koko planeetan nykyinen energian tarve.Saksassa tuotetaan auringon avulla energiaa yhdessä päivässä parhaimmillaan 20 ydinvoimalan tuottaman energian verran. Autiomaat absorboivat kuudessa tunnissa [...]

Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Toisaalta esimerkiksi puhtaaseen energiaan investoiminen tuottaa 4,3 kertaisen hyödyn vuoden 2020 jälkeen päästöjen haittojen vähentyessä.Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US, 2011.IEA (2011). World Energy Outlook 2011. Paris: [...]

What is a smart city? There is real value in having a smart economy, smart environmental practices, smart governance, smart living, smart mobility, and smart people. See the figure below.Source: Cohen, B. (2012). What Exactly Is a Smart City? Scientific American,  September 19, 2012

Syrjäytymiskeskustelu jää pääasiassa tilanteen toteamiseksi niin kauan kunnes siirrytään käsittelemään osallisuutta. Mitkä ovat niitä asioita, jotka tuottavat kokemuksia yhteiskunnan osallisuudesta? Tai mitkä asiat kiinnittävät minut osaksi jokapäiväistä elämää ja mitkä asiat antavat merkitystä tähän hetkeen? Sosiaalisesti kestävän, osallistavamman yhteiskunnan rakentaminen on kaikkien edun mukaista. Se on myös tulevaisuuden toivoa tuottavan [...]

Kansalaisaktiivisuus ja poliittinen ohjaus on saanut aikaan laajamittaisia muutoksia yhteiskunnissa. Muutamia esimerkkejä:Suomessa:- Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama vuosikymmen sitten - nyt käytetään- Jos tupakointi vähenee Suomessa nykyistä vauhtia, on se harvinainen tapa 2030-luvulla Kansainvälisessä kontekstissa:- Siirtomaakulttuuria ei enää ole- 1800-luvun orjuutta ei enää ole- Äänioikeus on taattu naisille lähes kaikkialla- On perustettu Yhdistyneet kansakunnat- On perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin- Otsonikadon eteneminen on pysäytetty- Maamiinoista [...]

Yhä selvempää on, että elämän kukoistaminen hahmottuu laaja-alaisesti ekologisena, sosiaalisena ja taloudellisena eheytenä. Eriarvoistumisen aiheuttama hyvinvoinnin rapautumisen uhka ja elämään kannattelevien ekosysteemeiden elinvoimaisuuden heikentyminen viittaa siihen, että ekososiaalinen sivistys ei kukoista. Vallitseva talouskeskeisyys ei kiinnitä riittävästi huomiota sen maailman laatuun, joka on jäämässä lapsillemme ja lastenlapsillemme. Kasvatus ja koulutus on [...]