Jos et löytänyt etsimääsi, yritä uutta hakua!
Ihmisen jälkeä tällä planetaalla kutsutaan kulttuuriksi. Se on luonteeltaan henkistä tai aineellista eli joko softaa tai hardwarea. Tietoon perustuva ihmisen jälki edustaa aineetonta henkistä pääomaa, kuten suunnittelutyötä tai säveltämistä. Materiaan perustuvaa ihmisen jälkeä puolestaan edustavat esimerkiksi rakennukset, laitteet ja tavarat. Käytännössä ihmisen aikaansaannoksissa usein yhdistyy henkinen ja materiaalinen ulottuvuus.Ihminen on [...]
Sosiaalisen kestävyyden perusta on vuoden 1948 yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Sosiaalisessa kestävyydessä on kyse globalisoituneessa maailmassamme yhteisesti jaetuista arvoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja ihmisarvon korostamisesta, yhteenkuuluvuudesta, kansalaisia osallistavasta hallintotavasta ja kehityksen tuomien hyötyjen jakamisesta tasapuolisesti kaikkien maiden ja kansalaisten kesken.Sosiaalinen kestävyys ilmenee inhimillisenä pääomana tai sen puuttumisena. Sen lisääminen vaatii huomion kiinnittämistä [...]
Kestävyysperustainen maailmankuva perustuu neljään arvoulottuvuuteen: (a) vapaus ja vastuu, (b) ihmisten keskinäinen riippuvuus, (c) ekologinen eheys ja monimuotoisuus ja (d) demokratia, väkivallattomuus ja rauha.Lähde: Salonen A. 2010. Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Helsingin yliopisto. Luettavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20067/kestavak.pdf?sequence=2
Millaista moraalia kestävä kehitys vaatii toteutuakseen? Oikeudellisesti sitovat ihmisen velvollisuudet on helppo mieltää osaksi vastuutamme, mutta entä puhtaasti eettiset velvollisuudet, joiden toteutumista eivät turvaa lait? Silti tämä on keskeistä, sillä eikö juuri moraali voi estää ahneuden, tuhlauksen tai vallankäytön negatiivisia vaikutuksia?
Meneillään oleva talouskriisi on maailmanlaajuinen ilmiö, joka voidaan nähdä arvojen muuttumisen välttämättömänä seurauksena. Useat taloustieteilijät peräänkuuluttavatkin nyt taloutta, jonka tukipilarit ovat fossiilisten energian lähteiden sijasta uusiutuvissa energian lähteissä ja reiluissa kauppasuhteissa, mitkä eivät sisällä ihmisten hyväksikäyttöä ja alistamista. Rooman klubin isännöimässä konferenssissa todettiin lokuussa 2008, että- The financial crisis and [...]
Jos tehdas tuottaa halpoja kankaita viereisen järven saastumisen ja tehtaassa työskentelevien ihmisten terveyden kustannuksella, sanomme, että tehtaan tuoma taloudellinen hyöty perustuu ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömälle tuotannolle.Samankaltaisessa asetelmassa elämme me kaikki, jotka mittaamme hyvinvointia pelkästään talouskasvun (bruttokansantuote) perusteella. Se ei anna kokonaisvaltaista kuvaa hyvinvoinnista, sillä se mittaa ainoastaan sitä kuinka rahaa [...]
Suomessa on omaksuttu kapea hyvinvointikäsitys. Se perustuu elintason jatkuvaan parantamiseen. Tähän hyvinvointikäsitykseen sisältyy ajatus siitä, että mikään ei riitä. Riittävästi aineellista hyvää on vähän enemmän kuin se, mitä nyt on saatavilla. Jos lähikaupassa on nyt tarjolla 100 erilaista juomavaihtoehtoa, mielletään myönteiseksi kehitykseksi valintojen määrän kasvattaminen 120 juomaan. Kaventuneen hyvinvointikäsityksen riskinä [...]
Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen auttaa torjumaan yhteiskunnan ääripäistymistä, joka johtuu osittain siitä turhautumisesta, että kansalaiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä liittyviin asioihin. Siksi kansalaisten äänen kuuleminen "uusilla korvilla" on oleellista. Digitalisoituva yhteiskunta tarjoaa tälle kuulemiselle mahdollisuuksia. Ja pitäjäaktivismi sen eri muodoissa voi olla keskeinen tämän myönteisen kehityskulun kiihdyttäjä. Elämme [...]
Kaupunkipyörät olivat menestys Helsingissä kuluneena kesänä. Nyt autokauppiaatkin alkavat myydä liikkumispalveluja omistusautojen sijasta. Omistamisen tuoma status on vähenemässä. Tilalle tulee huoletonta käyttöoikeutta ja hyvää saatavuutta. On oleellisempaa saada reikä seinään kuin omistaa porakone. Sama muutos hiipii ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Erilaisten kulkuvälineiden omistamisen sijasta korostuu ydinasia eli sujuva liikkuminen. Kaikkein [...]
Kestävässä ja elinvoimaisessa yhteiskunnassa verorasituksen kohteena ovat hyvän elämän saavuttamisen kannalta huonot asiat, eivät hyvät asiat, kuten työ. Teollisen aikakauden talouskasvu on pääasiassa perustunut kaivoksista, metsistä ja pelloilta saataviin luonnonvaroihin, joista on jalostettu hyödykkeitä ja jotka ovat käytön jälkeen päätyneet kaatopaikoille. Tuhlailevan materiaalien hyödyntämisen yhtenä syynä on se, että vallalla [...]