4 teesiä yhteiskunnallisesta muutoksesta

Jos tavoittelemme pitkällä aikavälillä kestävää, ehtymätöntä ja elinvoimaista hyvinvointiyhteiskuntaa, tarvitsemme ajattelutavan muutosta. Muutoksen suuntaviivat on kiteytettävissä neljään teesiin seuraavasti: I TEESI Siirrytään vallitsevasta heikosta kestävyysajattelusta vahvaan kestävyysajatteluun määrittelemällä poliittiselle päätöksenteolle hierarkia: - Tärkeintä on elämän edellytysten turvaaminen, joka toteutuu luonnon ekosysteemien elinvoimaisuus varmistamalla - Toiseksi tärkeintä on tinkimätön ihmisarvon puolustaminen [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2014-02-20|

Hyvinvointiparadigman muutos

Olemme tottuneet hyvinvointiparadigmaan, jonka mukaan riittävästi on vähän enemmän - eli mikään ei riitä. Tästä seuraa myönteisten tunteiden laimentumista, kiirettä ja elämänhalun tukahtumista. Hyvinvointiparadigman muutosta tarvitaan myös seuraavista syistä: (a) Filosofinen tietämys osoittaa, että materiaalisten perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen ihmisen onnellisuus on ennen kaikkea henkisen ja aineettoman pääoman varaan rakentuvaa. Rikastuttava [...]

By | 2015-09-11T08:11:20+00:00 2014-02-05|

Ekososiaalinen sivistys kasvun ja oppimisen päämääräksi

Kasvatus perustuu oppimisen avulla saavutettavaan toivoon paremmasta huomisesta. Kasvatuksen merkitys häviää, jollemme määrittele millaista yhteiskuntaa tai kulttuuria tavoittelemme. Antroposeenissa - ihmisen ajassa - inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääräksi määrittyy sellainen sivistynyt ihminen, joka vaalii ihmiskunnan hyvän elämän mahdollisuuksia. Keskeistä on se, että huolehdimme elämänedellytyksistä ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, jotta kulttuurimme voisi [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2014-01-04|

Ekologiset kysymykset ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä

Sähkön ja lämmön tuottaminen fossiilisilla energianlähteillä on tulevien sukupolvien näkökulmasta katsottuna rikos ihmiskuntaa vastaan. Seuraavat vuosikymmenet ovat ihmisen historian merkittävimmät. Ihmislajin selviytyminen kyseenalaistuu jos joudumme korvaamaan ihmisen työllä ja tekniikalla useita luonnon tähän asti ilmaiseksi tarjoamia ekosysteemipalveluja yhtä aikaa. Se vaatisi leijonan osan ihmistyövoimasta ja pääomasta. Haasteen mittakaava hahmottuu rappeutumassa [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-11-28|

Mistä on kännykkä tehty?

Jos kädessäni olevan kännykän metallien alkulähteille mennään, löytyyköhän sieltä yhtä hyviä kaivoksia kuin Talvivaara Suomessa? Kännykkä sisältää 30 eri metallia - eniten kuparia (15% puhelimen kaikista materiaaleista). Muita metalleja ovat mm. tantaali, beriumi, kromi, nikkeli, sinkki, hopea, kulta, kadmium ja mangaani. Metalit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja - niitä ei tule planeetallemme [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-11-27|

Mitä on kestävä kehitys?

Kestävä kehitys on jännitteinen käsite, sillä se viittaa samaan aikaan pysyvyyteen ja muutokseen. Tavoitteena on sellainen elämäntapa ja kulttuuri, jossa tasavertaisuus voimistuu oikeudenmukaisen jakamisen ansiosta ja elämää ylläpitävät luonnon ekosysteemit säilyvät elinvoimaisina. Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on ihmisoikeusperustainen. Ihminen ymmärretään arvokkaaksi siksi, että on hän on syntynyt ihmiseksi - ei [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-11-16|

Lääkettä oireisiin vai sairaus pois?

Oireisiin keskittyminen on lyhytnäköistä. Jos halutaan tavoitella talouden, ihmiskunnan ja planeettamme menestystä, pitää keskittyä voittamaan sairaus eikä ainoastaan hoitamaan sairauden oireita. Asperiini on vain tilapäinen apu silloin kun sairaus vaatii leikkaushoitoa. Sairautta on likainen energia. Tiedämme varmuudella, että ihmiskunnalla ei ole pitkällä aikavälillä mitään muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä puhtaisiin energianlähteisiin. [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-11-06|

Strong sustainability approach

Society cannot be constructed on short-term economic requirements because overcoming of the planetary boundaries means, in the end, destruction of economy. Therefore there is a hierarchy between ecological, social and economic elements of culture which form a framework for sustainable human activity. Strong sustainability approach (ecosocial approach) is based on [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-09-12|

Epätaloudellista taloutta torjumaan

Lyhennelmä Helsingin seudun Kauppakamarin, Metropolian, Espoon kaupungin ja Leppävaaran Rotaryklubin 10.9.2013 järjestämässä "Kestävä talous ja hyvinvointiyhteiskunta" -seminaarissa pidetystä puheenvuorosta. Epätaloudellista taloutta torjumaan from Arto O. Salonen Maailman talousfoorumin mukaan merkittävin lähitulevaisuuden uhka on sosiaalinen, nimittäin ihmisten välisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Kasvavat tuloerot ovat negatiivisessa yhteydessä hyvinvoinnin kannalta merkittäviin yhteiskunnallisiin tekijöihin kuten [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-09-08|

Tietoisuusyhteiskunta vuonna 2030

Myönteisestä tuntumasta tuli se juttu. Onnellisuuden saavuttamisen keinot joutuivat markkinaehtoistuneen arjen myötä kriittisen tarkastelun kohteeksi. Hyödykkeenä olemisen kokemus toi mitättömyyden tunnetta ja tukahdutti. Lopulta ihmisten arvojen ja asenteiden muutos henkisempään ja elämäkeskeisempään suuntaan muutti kulttuuria ja elämäntapoja. Elämän tarkoituksen tavoittelusta muodostui ihmisenä olemisen tärkein päämäärä. Yhä useampi meistä halusi löytää [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-09-06|

Ihmislajin selviytymisstrategia

Rajallisen maapallon puitteissa toimittaessa yhteiskuntaa ei voi rakentaa ajallemme tyypillisten lyhytnäköisten talouden vaatimusten varaan, sillä se koituu loppujen lopuksi taloudenkin tuhoksi. On nähtävä pidemmälle ja laajemmalle. Uudenlaisen sivistyksen lähtökohtana on luonnon ekosysteemeiden, ihmisyhteisöjen ja talouden hierarkkinen suhde. Ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset hyvinvoinnin elementit eivät ole keskenään samanarvoisia. Systeemisen tarkastelun perusteella [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-09-01|

Hyvyys, kauneus, totuus

Aristoteleeläiset arvot hyvyys, kauneus ja totuus todentuvat tekoina monin eri tavoin siitä huolimatta, että niiden vastakohtien sävyttämä negatiivisuus on myös ilmeistä ympärillämme. Tulevaisuuteen katsottaessa suuri kysymys on kuinka rakentaa yhteiskuntia, joissa hyvyys, kauneus ja totuus voisivat olla entistä houkuttelevampia. Moraalimme kehittymisen kannalta oleellista on pyrkiä tekemään hyvyydestä, kauneudesta ja totuudesta [...]

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-07-29|

Ekososiaalinen tiedostaminen, kulttuurievoluutio ja sivistys

Kaikkia ihmisiä yhdistää hyvän elämän tavoittelu. Hyvän elämän tavoitteluun tähtäävä ihmisen toiminta ja toiminnan jälki muodostaa kulttuurin. Siihen sisältyy tietyn yhteisön piirissä omaksuttu elämäntapa ja tapa hahmottaa maailma. Arvokkaina pidetyt asiat, ilmiöt tai elämän päämäärät määrittyvät maailmankuvan ja todellisuuden tulkinnan perusteella. Ne ovat kulttuurisidonnaisia käsityksiä siitä, mitä missäkin yhteisössä mielletään [...]

By | 2015-09-13T20:22:07+00:00 2013-06-13|

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on helppoa

Käännetään maailmantalous kahdessakymmenessä vuodessa päästöttömään teknologiaan perustuvaksi ohjaamalla 5 prosenttia bruttokansantuotteesta puhtaaseen teknologiaan seuraavien kahden vuosikymmenen ajan. Tämä toteutuisi 80 euron hiiliverolla jokaista hiilidioksiditonnia kohden. Päätös tehtäisiin kaikkialla maailmassa yhtä aikaa, jolloin mikään maa ei saisi saastuttavaan teknologiaan perustuvaa etua. Vero kohdennettaisiin energiasektorille kivihiilen, öljyn, kaasun ja turpeen tuottajiin. Tällä [...]

By | 2015-09-13T20:16:21+00:00 2013-06-02|

Anthropogenic global warming

Climate change is a man-made phenomenon. According to the analysis of 11 944 scientific papers (written by 29 083 authors and published in 1980 journals) there is a consensus on anthropogenic global warming. An overwhelming percentage - 97.2% based on self-ratings, 97.1% based on abstract ratings - endorses the scientific [...]

By | 2015-09-13T20:17:22+00:00 2013-05-22|

Where we are and where we’re going?

Carbon dioxide was measured at 400 parts per million at the oldest monitoring station in Hawaii on last Thursday. The burning of fossil fuels has caused the overwhelming bulk of the man-made increase in carbon in the air. The amount should be even higher than 400 parts per million, but [...]

By | 2015-09-13T20:17:48+00:00 2013-05-13|

Kivihiilen kulutus kasvoi 37 % vuodentakaisesta – huomattavista haitoista huolimatta

Kivihiili on saastuttavin energiantuotantotapa. Tästä huolimatta kivihiilen käyttöä lisättiin Suomessa 37 prosenttia tammi-kesäkuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkön erillistuotantolaitoksissa yli neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin 2012. Kivihiilen terveyshaitta on Suomessa 71-169 miljoonaa euroa vuodessa. Käytännössä 1 TWh verran kivihiilen avulla tuotettua energiaa on yhteydessä 25 ihmisen [...]

By | 2015-09-13T20:18:12+00:00 2013-04-29|

Myötätunto – toisin näkemistä ja toisin kokemista

Myötätunto on ihmisenä kasvamisen keskeisin päämäärä, sillä ilman toisin näkemistä ja toisin kokemista ihmiskunta ei edisty. Miten arkisen elämämme markkinaehtoistuminen liittyy myötätuntoon? Mitkä asiat haastavat mahdollisuuksiani toisen asemaan asettumisessa? Miten määrittyy myötätuntoisen ihmisen eettisen huolenpidon piiri meitä ympäröivässä globaalissa todellisuudessa? Tässä viimeviikkoinen minialustus aiheesta:

By | 2017-05-04T15:14:10+00:00 2013-04-25|

Ekososiaalinen sivistys inhimillisen kasvun tavoitteeksi

Sivistys ilmenee ihmisen käyttäytymisessä avarakatseisuutena, vastuuna, ja kykynä muodostaa kokonaiskäsitys käytettävissä olevan tiedon perusteella. Sivistyksen uhkana ovat sellaiset kulttuurissamme olevat asiat tai ilmiöt, joita emme havaitse niiden tavanomaisuuden tai esimerkiksi kiireen kaventaman havainnointikykymme vuoksi. Antiikin ajan kulttuurin sokea piste oli orjuus. Sen ihmisarvoa musertavaa voimaa ei tunnistettu, koska orjuutta pidettiin [...]

By | 2015-09-13T20:19:11+00:00 2013-04-11|

Keskinäisyydestä, syrjäytymisestä ja kukoistamisesta

Syrjäytymistä tuottaa se, että kohtelemme toisiamme objekteina emmekä subjekteina. Objektina olemisen seurauksena on riittämättömyyden tunne, joka lannistaa ja tukahduttaa. Haastavaksi asian tekee se, että ympäröivässä kulttuurissa saattaa olla täysin normaalia käyttäytyä välinpitämättömästi. Emme koe olevamme vastuussa toistemme sisäisestä ehtymättömyydestä, lannistumattomuudesta ja arvokkaasta ihmisyydestä. Suorituksiin perustuva ihmisten arvottaminen, äärimmilleen viritetty kilpailu [...]

By | 2015-09-13T20:19:38+00:00 2013-04-03|