Ihmisen luontosuhteessa esiintyvien ongelmien ja kriisien ratkaisuksi on kehitetty historialliseen kontekstiinsa soveltuvia ympäristöhallinnan muotoja luonnonsuojelusta kestävän kehityksen politiikkadiskurssiin. Edessä olevat kompleksiset globaalit haasteet ja muutokset edellyttävät suurta käännettä. Olemme astuneet antroposeeniin, ihmisen aikaan, joka edellyttää laadullisesti uutta politiikkaa, jota voisi kutsua planetarismiksi. Voidaanko aiemmista politiikkadiskurssien käänteistä ottaa oppia? Millainen olisi [...]

Elämän parhaat voimat kannattaa satsata siihen, mikä kohdistuu ihmisyyden ytimeen. Ihmisyyden ytimeen pääsee kurkistamaan kun kysyy itseltään miksi teen sitä mitä teen. Meitä liikuttavat motiivit asettuvat mitättömyyden ja arvostuksen akselille. Mitä jos päätämme alkaa luoda ja vaalia kulttuuria, jossa jokaisen on helppoa saada tunnustusta omasta arvokkuudestaan? Kuka silloin on häviäjä [...]

Why do we collectively create results nobody wants? I refer to the wicked problems around us – such as climate change, our commodities produced by child labour, and a huge gap between rich and poor. Education has a key role to play in order to solve these problems. What kind [...]

Viime vuosikymmenten kehityskululle on ollut tyypillistä se, että yhteiskuntarauhaa on tavoiteltu kuluttamisen mahdollisuuksia ylläpitämällä ja lisäämällä. Käyttöön on otettu resursseja, joita ei ole ollut käyttöhetkellä olemassa. Inflaatio, valtionvelka ja yksityiset lainat ovat esimerkkejä näistä resursseista. Kasvu- ja hyvinvointi-illuusion ylläpitäminen näillä keinoilla on nyt osoittautumassa mahdottomaksi, sillä riskit ovat hyötyjä suuremmat. [...]

Ihmisen tekemän työn korvautuminen teknisillä ratkaisuilla on maailmanlaajuinen kehityskulku. Huomattavan vähän on kiinnitetty huomiota tämän kehityskulun laaja-alaisiin seurauksiin jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä eli ennen vuosisadan puoliväliä. Tyypillisesti digitalisoitumiseen yhdistetään ainoastaan työn tuottavuuden tehostuminen. Entistä pienempi työntekijäjoukko tuottaa enemmän ja pienemmillä kustannuksilla. Mutta yksi mullistavimmista seurauksista on markkinatalouden ytimen hapertuminen. Markkinoiden [...]

Uuden talousajattelun ytimessä on yksinkertainen, mutta radikaali ajattelutavan muutos. Siinä bruttokansantuote ymmärretään kuluna, joka tarvitaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Politiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla pitkän ja merkityksellisen elämän takaaminen kansalaisille mahdollisimman pienillä kuluilla kasvattamatta taloutta yhtään sen suuremmaksi kuin on välttämätöntä. Nykyisessä talousajattelussa pyrimme kasvattamaan talouden volyymia - tuotteiden ja palvelujen [...]

Vanhassa maailmassa yrityksen kilpailuedun kannalta optimaalisin tilanne vallitsi silloin kun tuotanto oli vastuuttominta: (a) Työvoima ilmaista tai lähes ilmaista (lapsityö, pakkotyö) (b) Energian lähde halvin (yleensä kivihiili, joka on myös saastuttavin energian muoto) (c) Jätteet luontoon puhdistamattomina Maailma muuttuu, sillä tiedostaminen lisääntyy. Nyt menestyvien tuotteiden ja palvelujen arvo muodostuu useasta [...]

Ensin oli tuotemuotoilu, sitten tuli palvelumuotoilu. Seuraava suuri avaus on siirtymämuotoilu, jonka avulla siirretään yhteiskunta sellaiseen asentoon, josta tulevat sukupolvet ovat ylpeitä. Siirtymämuotoilu on poikkitiedolliseen lähestymiseen perustuvaa yhteiskunnallisen muutoksen suunnittelua ja toteuttamista. Sen tarve on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Tarve johtuu kolmesta asiasta: (a) Ihmisten määrä on suuri [...]

Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa ihminen kokee itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Kestävä palvelumuotoilu (a) on kokonaisvaltaisesti vastuullista, (b) lisää palvelunkäyttäjän oman arvon tunnetta ja (c) tarjoaa elämälle uusia [...]

Uuden ajan oppimiskulttuurille on tyypillistä se, että oppimista tapahtuu yhä enemmän luokkien ja oppilaitosten ulkopuolella. Järjestäytymättömästä epämuodollisesta oppimisesta tulee valtavirtaa. Opettajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että oppijan sisäisen motivaation merkitys lisääntyy. Sisäistä motivaatiota kannattelemaan tarvitaan kannustava, tosiaikainen ja monisuuntainen palautevirta, joka varmistaa epäjärjestyneen oppimisen hyödyntämisen oppimista rikastavana voimavarana. Korkeakoulussa oppimisen [...]

Millaista vahvuutta huokuisimmekaan jos pyrkimyksenämme olisi kannatella toinen toistemme erinomaisuuksia. Niitä nimittäin löytyy meistä jokaisesta. Mitä jos päätämme luoda työpaikastamme yhteisön, joka tietoisesti antaa nostetta jäseniensä erinomaisuuksille? Mitä jos koko Suomi päättäisi ryhtyä samaan? Tuottavuushaasteita ei olisi? Ihmisen unelmana on saada tunnustusta omasta arvokkuudestaan. Luokittelu hyviin ja pahoihin, värillisiin ja [...]

Kestävän muotoilufilosofian mukaan kuluttaminen mielletään materiaalien kiertoprosessiin osallistumiseksi. Kodin, kaupungin, maaperän tai kaatopaikan ei ajatella muodostuvan materiaalien loppusijoituspaikaksi vaan uuden materiaalikierron lähtökohdaksi. Siis jos jätettä syntyy, on jotakin mennyt pieleen tuotesuunnittelussa. Päästöt puolestaan osoittavat, että tuotantoprosessissa on jotakin vialla. Kaikki materiaalit ovat lähtöisin luonnosta. Ne eivät lopu jos ne saadaan [...]

Välillä tuntuu siltä, että ihmisenä olemisen ytimet ovat hukassa. Mitä ihmettä me oikein puuhastelemme? Jokainen meistä ihmisistä haluaa kokea tämän hetken ylevyyttä ja täyteyttä. Niin yksinkertaista se on. Elämää kannattelee syvä tietoisuus siitä, että tähän päivään kannatti herätä. Radikalisoituminen, masentuneisuuden yleistyminen ja keskeytyneet työurat ovat suurelta osin tulosta siitä, että elämä ei [...]

Insinööriystäväni työskenteli robottiteknologisiin ratkaisuihin keskittyvässä kasvuyrityksessä. Innostuneena hän kertoi innovaatioista, joiden avulla saatiin älykkäästi automatisoitua teollisuuslaitosten vaarallisimpia työvaiheita. Hänen työnsä puolusti arvokasta ihmisyyttä, sillä uudistusten myötä työntekijöiden työtyytyväisyys lisääntyi ja loukkaantumiset vähenivät. Hän työskenteli arvojensa mukaisesti merkityksellisten asioiden parissa. Vähitellen sellaiset työtehtävät lisääntyivät, joissa hän koki olevansa murtamassa ihmisten hyvinvointia. [...]

Tuskin kukaan haluaa lisää lapsityöläisiä meille t-paitoja ompelemaan tai kaakaota tuottamaan. Eikä ilmastonmuutoksen kiihdyttäminenkään ole ToDo-listallamme. Haluamme olla olemassa jotakin itseämme suurempaa asiaa varten. Haluamme liittyä sellaisiin ratkaisujen ketjuihin, joista seuraa hyvää. Pitää pysähtyä ja kysyä kuka minä olen ja mitä minä haluan. Jos en tee sitä, mitä syvimmiltäni koen [...]

Kestävässä ja elinvoimaisessa yhteiskunnassa verorasituksen kohteena ovat hyvän elämän saavuttamisen kannalta huonot asiat, eivät hyvät asiat, kuten työ. Teollisen aikakauden talouskasvu on pääasiassa perustunut kaivoksista, metsistä ja pelloilta saataviin luonnonvaroihin, joista on jalostettu hyödykkeitä ja jotka ovat käytön jälkeen päätyneet kaatopaikoille. Tuhlailevan materiaalien hyödyntämisen yhtenä syynä on se, että vallalla [...]

Ajallemme tyypillisten viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan uutta näkökulmaa. Luopumis- ja uhrautumispuhe ei haasteitamme ratkaise. Uhkakuvien maalailu on sekin tehotonta. Käyttäytyminen ei muutu. Otetaan käyttöön ihmisen itsekkyys. Haetaan itsekkäästi syvempiä merkityksiä ihmisenä olemiselle. Itsekkyyttä siinä on se, että ei suostuta elämään ohi omaa elämää. Ei tyydytä määrittelemättömän arvokkaassa elämässä vähään. Elämän [...]

Politiikan ja elinkeinoelämän keskiöön pitää nostaa pahoinvointia tuottavien tekijöiden armoton nitistäminen yhteiskunnassamme. Niitä ovat kaikki ankeutta, mitättömyyden kokemuksia ja luovuuden tukahtumista tuottavat tekijät. Kaikki häviävät jos intohimotyöntekijöistä tulee tyhjyköitä. On epätaloudellista kaventaa ihmisen ylivertaista kapasiteettia kapea-alaisen ja lyhytnäköisen hyötyajattelun palvelukseen. Kapea-alaisesti määrittyvä hyvinvointiajattelu johtaa siihen, että ihmisten syvät, sisäiset, henkiset [...]

Keskinäisriippuvuudet lisääntyvät yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Perinteinen kilpailuajattelu ei enää toimi, sillä se edustaa vanhanaikaista siiloutunutta maailmaa. Perinteinen kilpailu oli sitä, jossa lääketeollisuus teki kilpailija-analyysin ja pyrki sen perusteella toteuttamaan vähän kilpailijaa kustannustehokkaammin tietyn lääkkeen - vaikkapa antibiootin. Nykyajassa jaetun asiantuntijuuden merkitys voimistuu. Ei ole varaa enää hääräillä toissijaisten asioiden parissa [...]

Luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentamiseksi on vaadittu tekemään uhrauksia. Luopuminen ei ole houkutteleva tie ihmiselle. Luonnostelemani uusi kestävyysajattelu tähtää ihmisenä olemisen ytimeen. Jos tavoittelemme kokemusta tämän hetken merkityksen täyteydestä ei luopumista ja uhrautumista tarvita. Kokemus hyvästä elämästä ei nimittäin muodostu materiaalisen lisäämisen avulla vaan inhimillistä pääomaa kartuttamalla. Inhimillisen pääoman lisäämiseen keskittyminen [...]