Ekososiaalinen sivistyskäsitys on kestävän ja elinvoimaisen yhteiskunnan perusta. Siinä kestävän kehityksen osa-alueet muodostavat tiedeperustaisen hierarkian vahvan kestävyysajattelun mukaisesti. Hierarkia perustuu siihen tosiasiaan, että ihmiselämä edellyttää useiden ekologisten tekijöiden olemassaoloa: Hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi luovat perustan ihmisen olemassaololle syntymän ensi minuuteista lähtien. Kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys varmistavat, että ihmisellä [...]

Suorituskeskeisyys lävistää yhteiskuntaamme yhä voimallisemmin. Ilmiö ulottuu myös opiskeluun. Pitäisi saada aikaiseksi enemmän ja lyhyemmässä ajassa. Tuossa kolmen minuutin podcast siitä, kuinka opiskelijaelämästä rakennetaan viehkeästi vetävää ja elämää kannattelevaa. Nämä kolme pointtia saattavat toimia oikein hyvin myös laajemminkin hyvän elämän mahdollisuuksia kannattelevaa yhteiskuntaa rakennettaessa.

Polycrisis is associated with challenges where the interaction of separate crises exceeds the sum of each crisis. Human-induced climate change, a loss of biodiversity, and the depletion of natural resources are examples of crises with negative local, global, and planetary impacts. Humans are responsible for confronting the consequences of their [...]

Elämästä on tullut yhä monimutkaisempaa ja samalla pirstaleisen tuntuista. On vaikeaa tietää, mihin kannattaisi satsata ja mihin ei. Millaiseen maailmaan, yhteiskuntaan ja arkeen toivoisin elämäni asettuvan? Millaisten asioiden toivoisin kehystävän olemassaoloani? Kävin rohkealla otteella visioimaan mistä hyvässä tulevaisuudessa voisi olla kyse. Rakensin luennon, jonka toteutimme G Livelabissa kovin poikkeavalla tavalla. [...]

Pirstaloituminen on jokapäiväinen uhka elämän voiman säilymiselle. Niin helposti arki kuluu sellaisten asioiden parissa, jotka eivät rakenna ja vie asioita sellaiseen suuntaan, josta meidän jälkeemme tulevat voisivat meitä tyytyväisinä muistella. Ajattelen nimittäin niin, että siinä on sivistyksen mitta - siinä, että tulevat sukupolvet pystyvät toteamaan toimistamme, että niihin sisältyi jotakin [...]

Suomessa on omaksuttu kapea hyvinvointikäsitys. Se perustuu elintason jatkuvaan parantamiseen. Tähän hyvinvointikäsitykseen sisältyy ajatus siitä, että mikään ei riitä. Riittävästi aineellista hyvää on vähän enemmän kuin se, mitä nyt on saatavilla. Jos lähikaupassa on nyt tarjolla 100 erilaista juomavaihtoehtoa, mielletään myönteiseksi kehitykseksi valintojen määrän kasvattaminen 120 juomaan. Kaventuneen hyvinvointikäsityksen riskinä [...]

Työelämä muuttuu. Puhe merkityksettömyydestä lisääntyy. Silti työn tarkoituksesta käyty keskustelu tuppaa jäämään ohueksi. Suomi on talouskasvuriippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Työn tarkoituksena ei enää vuosiin ole ollut pelkkä toimeentulon turvaaminen vaan myös talouskasvun vauhdittaminen. Nämä kaksi työn tarkoitusta eivät kuitenkaan riitä merkityksellistämään työtä nykyaikana. Luonnon näkökulmasta ihmisen talous on luonnonvarojen muuttamista jätteiksi ja [...]

Tutkimme, mikä tekee elämästä hyvän. Olimme kiinnostuneita siitä, kuinka ihmiset arvioivat omaa elämäänsä kokonaisuutena ja millaiseksi he tämän reflektionsa valossa oman elämänsä mieltävät osana ympäröiviä yhteiskunnallisia ja maailmanlaajuisia olosuhteita. Aineisto (n=2052) edusti Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Yhdistimme hyvinvoinnin kestävyyteen siten, että pyysimme vastaajia kertomaan kuinka heidän elämässään toteutuvat kestävyyttä edistävät jokapäiväiset [...]

Hyvä tulevaisuus edellyttää edistymisen, eteenpäin menemisen ja myönteisen kehityksen uusiksi ajattelua. Jotta vakiintuneen ajattelun saisi tuupattua kohti uutta, voisi vaikka kysyä, että millainen olisi rakkauden lävistämä ihmiselämä, yhteiskunta tai maailma? Olisiko rakkaudella roolia hyvän tulevaisuuden tekemisessä? Valistuksen aika käynnisti kehityskulun, jossa ihmisten ja yhteiskuntien edistymisen ehdoksi muodostui tieto ja järkiperäisyys. [...]

Hyvän elämän mahdollisuudet on välttämätöntä järjestää ekologisesti kestävästi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, jotta tulevaisuus olisi hyvä. Maapallon rajallisuuden vuoksi aineelliset mahdollisuudet ovat rajalliset toisin kuin aineettomat, jotka ovat ehtymättömiä ja kaikkien ulottuvilla. Kovin harvoilla ihmisillä maapallolla on aineellisesti tarkasteltuna asiat niin hyvin kuin suomalaisilla. Elämme yltäkylläisyydessä. Pitäisikö nyt viimeistään yhteiskuntapolitiikan tavoitteena [...]

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen auttaa torjumaan yhteiskunnan ääripäistymistä, joka johtuu osittain siitä turhautumisesta, että kansalaiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä liittyviin asioihin. Siksi kansalaisten äänen kuuleminen "uusilla korvilla" on oleellista. Digitalisoituva yhteiskunta tarjoaa tälle kuulemiselle mahdollisuuksia. Ja pitäjäaktivismi sen eri muodoissa voi olla keskeinen tämän myönteisen kehityskulun kiihdyttäjä. Elämme [...]

Dystooppiset tulevaisuusnäkymät aiheuttavat monenlaista huolta ja epävarmuutta. Päällä olevan kulkutaudin lisäksi ratkaisua odottaa huomattavasti vakavampi ongelmanippu, joka suorastaan haastaa nykyihmisen olemassaoloa. Elämän perusta horjuu kun ilmasto muuttuu ihmiselämälle epäsuotaisammaksi, luonnonvarat hupenevat kiivaaseen tahtiin ja luonnon monimuotoisuus kaventuu hälyttävästi. Onneksi se miten asiat nyt ovat, ei määrittele sitä, miten ne voisivat [...]

Teollistuneiden yhteiskuntien kansalaisten ehkä oleellisin maailmankuvallinen paradigmamuutos liittyy ihmiselämän ja muun elämän yhteenkietoutuneisuuden ymmärtämiseen ja uuden ymmärryksen mukaisten vastuullisten elämäntapojen omaksumiseen. Ihmisen elämä on kiistattomilla tavoilla osa muuta elämää, mikä konkretisoituu esimerkiksi syömässämme ruuassa. Kun pidämme itseämme hengissä ruuan avulla liitämme samalla omaa elämäämme muuhun planeettamme elämään. Oman elämän mieltäminen [...]

Objektiivinen hyvinvointi perustuu asioihin, joita jokainen ihminen tarvitsee. Sellaisia asioita on vain muutamia. Näitä inhimillisiä perustarpeita ovat esimerkiksi ruoka, juoma, katto pään päälle, terveydestä huolehtimisen mahdollisuudet ja koulutuspalvelujen saavutettavuus. Niiden suhteen on Suomessa edetty pitkälle. Objektiiviseen hyvinvointiin liittyvät asiat on huomattavilta osin jo saavutettu. Subjektiivinen hyvinvointi on kokemukseen perustuvaa. Jokaisen [...]

Hyvä elämä on luonteeltaan kokemuksellista. Siksi se, mikä on hyvää minulle ei välttämättä sellaisenaan ole hyvää sinulle. Subjektiivinen hyvinvointi on jokaisen ihmisen omaan arvioon perustuva luonnehdinta elämän hyvyydestä. Se koostuu tyytyväisyydestä, myönteisistä ja kielteisistä tunteista, elämän merkityksellisyyden ja tarkoituksellisuuden kokemuksesta, omaan elämänkulkuun vaikuttamisesta sekä ihmisenä kasvamisesta. Vaikka kokemus elämästä on [...]

Käsityksemme siitä maailmasta, jossa elämme, ovat vaillinaisia, keskeneräisiä ja joskus harhaisia. Eteenpäin meneminen – edistyminen ja sivistyminen – perustuu päättäväiseen pyrkimykseen ymmärtää todellisuus sellaisena kuin se on. Tehtävä ei ole helppo. Edelleen on tuhansia ihmisiä, joiden mukaan maa on muodoltaan litteä eikä pyöreä. Maan pyöreä muoto on kuitenkin tosiasia. Sen [...]

Muutama gramma koronavirusta planeettamme pinnalla siirsi kansalaiset ja yhteiskunnat uuteen asentoon. Tottumusten latu-urat vaihtuivat epävarmaan puuterilumeen. Tässä tilanteessa tarvitsemme päättäväistä katsetta tulevaisuuteen. Lähihistoriassa olemme menneet lävitse vaativampiakin vaiheita kuin nykyinen kulkutauti. Maailmansotien tiimellyksessä usko ihmisen hyvyyteen joutui kovalle koetukselle. Syntyi tarve luoda pelisäännöt ihmisten väliselle yhteiselolle. Ihmiskunnan pelisäännöt kiteytyivät vuonna [...]

Työ muuttuu. Ennen työtä tehtiin, jotta toimeentulo olisi turvattu. Sittemmin työn teon syyksi on tullut myös tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, jotta talous saataisiin kasvamaan. Tulevaisuudessa työtä tehdään yhä enemmän yhteiskunnallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Jo nyt on havaittavissa se, että pelkkä palkka ei riitä motivoimaan työntekijää. Tulevaisuudessa työllä pitää [...]

Maapallolla ollaan siirrytty uuteen geologiseen aikakauteen. Yli 10 000 vuotta kestäneelle holoseenin aikakaudelle oli tyypillistä, että luonnonvoimat määrittelivät planeettamme tulevaisuuden. Ihmisen aikaan – antroposeeniin – siirryttäessä ihmisestä on tullut voimallisin maapallon tulevaisuuteen vaikuttavista voimista. Tällaista tilannetta ei ole ollut koskaan aikaisemmin planeetallamme. Ihmisen vastuu korostuu ennen näkemättömällä tavalla. Holoseenista antroposeeniin [...]

Haastamme uutuusteoksessamme valistuksen ajan edistysihanteen radikaalilla, mutta lempeällä otteella. Hullun rohkea ja mahdoton tehtävähän se on. Mutta syntyykö mitään uutta, jos ei vanhoja hyvän elämän tavoittelun tapoja ja ihanteita koetella? Ehkä ei. Teoksessa on roppakaupalla tarttumapintaa siihen yhteiskunnalliseen murrokseen, joka on käsillä. Se auttaa ymmärtämään vallalla olevia pyrkimyksiä elää hyvää [...]